Miten ratkaisukeskeisyys muutti elämän?

Ratkaisukeskeisyys vapauttaa katseen ongelmakeskeisyydestä. Ratkaisukeskeistä toimintatapaa voi treenata, sillä se on taito siinä missä vieraan kielen oppiminenkin on.

Ihmisten kanssa keskustellessani huomaan ratkaisukeskeisyyden nousevan usein puheeksi silloin, kun tarkastelussa on kyvykkyys ratkaista toisten ihmisten moninaisia ongelmia. Silloin pääni sisällä käy kuiskinta: “Juuri tuo halu ratkaista asioita ajoi minut uupumuksen partaalle. Näin siitä ulos pääsyn ratkaisukeskeisen ajattelutavan kautta”.

Ratkaisukeskeisyys vapauttaa katseen ongelmakeskeisyydestä. Esimerkiksi lyhytterapiassa terapeutin ei tarvitse ymmärtää ongelmaa, vaan sen sijaan keskitytään myönteiseen muutokseen, joilla ratkaistaan syntyneitä pulmatilanteita vahvistamalla yksilön vahvuuksia ja tunnistamalla asiat, jotka jo toimivat. Tämä oivallus iski alun perin jo vuonna 2017 kuin lekan lailla päähäni. Tuolloin työssä ja lasten koulumaailman melskeissä ongelmapuheen määrä alkoi kasvaa valtavasti ja se sai minut pysähtymään asian äärelle.

Ratkaisukeskeistä toimintatapaa voi treenata, sillä se on taito siinä missä vieraan kielen oppiminenkin on. Oppien ja sisäistämisen myötä koko ajatusmaailma pikkuhiljaa muuttuu ja kielellinen ilmaisu kehittyy. Vuorovaikutustilanteet muuttuvat, kun vastuu ratkaisun keksijän roolista vaihtuu oikeiden kysymysten kysyjän rooliin. Tämä on aika vapauttava tunne! Lisäksi oma kuormittuminen vähenee hurjasti ongelmapuheen vähenemisen kautta. Ihmiset viihtyvät ongelmapuheen äärellä äärettömän hyvin, mikä saa ongelmat paisumaan kuin pullataikina. Ongelmapuhe on siis kuormittavaa ja kuluttavaa sekä puhujalle että kuulijalle.

Olen hyötynyt tästä ratkaisukeskeisestä ajattelutavasta omassa työssäni hurjan paljon. Toimin sovittelijana sekä työyhteisöissä konfliktitilanteissa että julkisella puolella rikos- ja riita-asioiden vapaaehtoisena sovittelijana. Työnohjaajana ja valmentajana ratkaisukeskeisyys on ollut asiakkaille silmiä avaavaa ja tulokset ovat olleet aivan huikeita. Jokaisessa asiakastilanteessa itse osallistujat ovat asiansa asiantuntijoita. Siksi sovitut toimenpiteet ovat tuntuneet sellaisilta, joihin he haluavat sitoutua.

Itse ajattelen, että en ole ollut vielä kertaakaan tilanteessa, jossa en olisi nähnyt jotain hyvää ja arvokasta poikkeamaa. Olivatpa tilanne ja ihmiset miten solmussa tahansa ongelmien kanssa. Aina voi löytyä se pieni hiekan jyvänen, mistä koko vyyhti alkaa purkaantumaan ja asiat selkeytyvät.

Helppo tapa treenata ratkaisukeskeistä tapaa on olla vuorovaikutuksessa: Kun huomaat asian, josta tekisi mielesi moittia toista, esitä asiasi moitteen sijaan toiveen muodossa. Alkuun se tuntuu kömpelöltä, mutta mitä enemmän treenaat, sitä sujuvampaa siitä tulee!

Tuija

Työyhteisösovittelija, työnohjaaja ja valmentaja